• Syntynyt 24.6.1921Terijoella
• Asuu Espoossa
• Lainopin kandidaatti, varatuomari, laamanni 1985
• Asianajaja, kirjailija

Kullervon sukujuuret ovat Karjalan Kannaksella ja Inkerissä.
Lapsuutensa hän vietti Karjalan Kannaksella ja aloitti koulutiensä Kivennavan Joutselässä.

Sodan aikana Kullervo toimi lentäjänä, josta hän on mm. kirjoittanut
teoksen "FK-lentue" vuonna 1959.
Varsinaisen elämäntyönsä Kullervo on tehnyt lakimiehenä, tuomarina, johon
hänet muutamat kirjansakin liittyvät. Myös hänen poikansa, professori, hovioikeudenneuvos
Jukka Kemppinen tunnetaan paitsi oikeusoppineena, myös kirjailijana, kolumnistina
ja värikkäänä sanankäyttäjänä niin kirkon kuin yhteiskunnankin piirissä.

Kullervo on kuitenkin tullut tunnetuimmaksi Lapin kirjojensa takia.
Kullervo teki Lappiin vaelluksia eri vuodenaikoina vuosina 1948-96.
Näin hän oikeastaan aloitti koko sodanjälkeisen tunturivaeltamisen tradition.
Vaelluksiltaan Kullervo pukii kokemuksensa sanoiksi ja puhutteleviksi
ajatuksiksi kirjoissaan, joista kuuluisimmaksi lienee tullut "Lumikuru" vuonna 1958.

Lumikuru oli merkittävä alku niin vaelluskirjallisuudelle kuin uudelle
tunturivaeltajien traditiollekin. Kirjan kautta tulivat tutuiksi ja tulevien
vaellusten kohteiksi Lumikuru, Paratiisikuru, Ukselmapää, Luiro, Sokosti...

Vaelluskertomuksia Kullervo jatkoi teoksissaan:

• "Poropolku kutsuu" (1961)
• "Haltian harteilla" (1964)
• "Eräretkeily" (1966) ja
• "Eräretkeilijän Suomi" (1970)
• "Naskama" (1975)
• "Valitut tunturitarinat" (1983)
• "Laamanni muistelee" (2000)
• "Tunturikoivun lastuja" (2002)

Meidänkin vaelluksemme ovat alkuaan oikeastaan syntyneet Kullervon juttujen perinteelle.
Kerimäellä ollessani luin Kullervon kirjat ja niin lähdettiin 1980-luvun lopulla
kesä kesän perään nuorten vaelluksilla Lumikurua ja Luiroa tavoittamaan.
Samaa traditiota olen jatkanut vaellusriparien muodossa Kontiolahdelta vuodesta 1995 lähtien.
Jonnekin sisimpäämme on syttynyt Kullervon esimerkin pohjalta rakkaus Lappiin, erityisesti
Saariselän kaukaisten tuntureitten, kurujen, purojen puoleen. Siellä olemme Kullervon
jalanjäljissä kulkeneet Sarviojan, Paratiisikurun, Muorravaarakan, Luiron, Lumikurun,
Tuiskukurun, Lankojärven ja niin monen muun unohtumattoman paikan kautta.
Olemme löytäneet itsestämme ja toisistamme jotain uutta, tunteneet Lapin luonnon
omaksemme ja Kullervon tavoin kohdanneet tunturissa Suuren Luojan kätten jäljet.
Kiitos Kullervo Kemppinen esimerkistäsi ja kirjoistasi!

Soittelimme Kontiolahdesta Kullervolle 1999. Riikosen Jarkko keskusteli puhelimitse Kullervon kanssa 13.10.1999.
Kullervo viettää eläkepäiviä Espoossa ja oli Jarkolle ilmaissut mielihyvänsä siitä, että jotkut
vielä muistavat vanhan vaeltajan ja hänen kirjansa.
Kullervo mainitsi kirjoittavansa vielä yhtä muisteluteosta vaellusretkistään (Tunturikoivun lastuja 2002).
Lämpimät terveiset Kullervolle - todelliselle vaeltajasudelle.

Linkit:
Saariselän Sanomien haastattelu Kullervosta - vuosi 2000(?)
Espoon kirjailijat - Kullervo Kemppinen